Lumimyrskyn odottelua ja flunssailua

Nyt on mennyt kolme päivää flunssassa lodgella istuessa ja se alkaa pikkuhiljaa tuntua. Lähinnä mökkihöperöys on iskemässä varsinkin kun flunssaa edelsi muutenkin jo hiihdottomia päiviä lämpimän kelin vuoksi ja nyt sitten ollaan Arin kanssa kämpillä edelleen muiden juostessa Dumpin perässä Cortinaan (onneksi joutuivat skinnaamaan hissin ollessa kiinni, hah, vahingonilo paras ilo!). Ja onneksi sääennuste näyttää edelleen tältä, niin ei yhden possujunaskinnaamispäivän missaaminen niin kauheasti harmita:

Dumppaa dumppaa. Lähde: http://www.yr.no

Mutta sempä vuoksi onkin sitten aikaa bloggailla muustakin kuin hiihdosta, vaikkapas Japanilaisesta kulttuurista.

Ruoka ja juoma

Ruokaan liittyi reissun osalta varmasti laskemisen lisäksi suurimpia odotuksia ja sen lisäksi pieniä epäilyksiä, jotka kuitenkin ovat osoittautuneet pääsääntöisesti turhiksi ainakin Hakubassa. Odotukset ja epäilykset liittyivät lähinnä siihen miten paljon erikoisempaa ruoka täällä on ja kuinka vaikea täältä on saada “normaalia länkkäriruokaa”. Toisaalta oikeaan siinä mentiinkin saatavuuden osalta, koska “oikeaa länkkäriruokaa” on vaikeampi saada ainakaan kovin järkevissä hinnoissa ja annoskoissa, mutta ainakin Hakubasta saatava Japanilainen ruoka eroaa länkkäriruoasta paljon vähemmän mitä oletin. Mutta ruisleipää, suomalaista turkkilaista pitsaa, Banthain buffettia, Sohwin kanaleipää jne alkaa olla ikävä. Ja maitoa!

Japanilaisesta lounaspaikasta, ei jäänyt nälkä tällä kertaa. Photo by: Ari Rosu

Friteerattua kanaa ja riisiä ja Ramen nuudelia

Shabu Shabu, Japanilainen fondue

Porsasta ja nuudelia

Kaupassakäynti on tottakai melkoinen mysteeri aluksi, mutta siihenkin tottuu ja apunamme on myös ollut lodgella työskentelevä Japanilainen tyttö Miekou. Kaupoissa on paljon samankaltaista settiä kuin Suomessa tai Euroopassa ylipäänsä, vaikka tuotteet keskittyvätkin suurimmaksi osaksi Japanilaisen keittiön antimiin. Melkein kaikissa kaupoissa on myös jonkinlainen einesosasto ja valmiiksi lämmitettyjen (ja samana päivänä leivottujen) tuotteiden osasto. Molempien tuotteet ovat vaikuttaneet keskimäärin hyviltä ja erityisesti einesosastolta saatava päivittäin tehtävä sushi voittaa Suomen tuore-einestiskienkin sisällön 100-0.

Kaupan valmissushia ja soijaa ja wasabia, nom nom

Kaupan kassa, toimii paremmin kuin Keski-Eurooppalainen versio

Juomapuoli Japanissa on ainakin melko erikoisesti hinnoiteltua. Bisseä on periaatteessa kahdenlaista, ns. oikeaa olutta ja sitten jotain entsyymilitkua, jossa on vain 70 prosenttia oikeaa olutta ja sen perään laitettuna jotain muuta. Bisse on keskimäärin kallista, halvin EHKÄ 100 prosenttista olutta sisältävä 24:n tölkin laatikko maksaa noin 30 euroa, kalliimmat jopa 50 euroa, määräalennuksia ei juurikaan ole. Oluen lisäksi yksi erityisen hieno juoma on nimittäin Chu-Hi, jota saa myös Nickin automaatista kohtuulliseen 150 yenin hintaan, noin 1,5 eurolla siis. Kaupassa tästä j(h)umalallisesta juomasta joutuu maksamaan ehkä noin 100 yenin verran per purkki. Chu-Hi on jotain viinan ja sitruuna/greippi/limelimsan sekoitusta.

Halvin tapa sekoittaa kupoli Japanissa on Shochu, joka on ilmeisesti lähinnä Japanilaista pontikkaa ja sitä myydään neljän litran pöntöissä erittäin edulliseen hintaan, verot luultavasti maksetaan vasta seuraavana aamuna. Lisäksi Japanilainen viski on kuulemma hyvää ja kohtalaisen hintaista, mutta siihen ja juomiseen Japanissa ylipäänsä voi tutustua lodgella työskentelevän Leen aihetta käsittelevän artikkelin kautta enemmän.

Pottu

Talot ja vesi

Talojen rakennus vaikuttaa olevan Japanilaisille yhtä suuri mysteeri kuin Itävaltalaisillekkin: ne vetävät joka kulmasta, eristeitä ei ilmeisesti käytetä, ne lämmitetään varaamattomilla kaminoilla, joka huoneessa on KEROSIINILLA toimiva lämmitin jota ilman huoneen lämpö laskee noin vartissa alle 20 asteen jne… Mutta ainakin ilmalämpöpumput ovat näkyneet tehneen kauppansa täällä, pitäisiköhän entisten move-miesten muuttaa tänne niitä (tai eristeitä!) kauppaamaan?

Hakuba powder lodge. Photo by: Ari Rosu

Talojen eristys. Photo by: Ari Rosu

Taloudellinen tapa luoda jääpuikkoja räystäisiin?

Vesi on Japanissa yhtä mystinen asia kuin Euroopassakin, että kylmä ja kuuma vesi tulee eri hanoista tai sitten hanoista tulee vain kylmää vettä tai sitten vesi lämmitetään jollain hyvin hämmentävällä laitteella, joka ei vettä kyllä ainakaan tiskilämpimäksi saa edes tiskaamisen aikana kokoajan valutettunakaan. Lisäksi käsipyyhkeet puuttuvat lähes kaikkialta, keittiöstä taitaa välillä löytyä pari, mutta muualta käsienpesualtailta ei.

Suihkusta luonnollisesti on erittäin vaikea saada järkevän lämpöistä vettä, koska paine-ero kylmän ja lämpimän veden välillä on järjettömän suuri, joten lämpimän (KUUMAN) veden täytyy tulla täydellä paineella, joka vastaa lähinnä lorottelua ja kylmän annostelu toisella hanalla siihen on lähes millintarkkaa puuhaa ja yleensä se vesi ei siltikkään ole sopivaa puhumattakaan, jos joku sattuu menemään toiseen suihkuun samaan aikaan… Eli samoja hommia kuin Keski-Euroopassakin! Ja pyykkikone käyttää vain kylmää vettä, ei siis huolta että tekniset vaatteet kärsisivät (sen enempää kuin puhdistuisivat…) pesussa!

Ja kuten tuli jo mainittuakin niin jokainen huone lämmitetään kaminoiden lisäksi kerosiinipöhöttäjällä, koska muuten huoneiden lämpötila laskee hyvin nopeasti alle 20 asteen. Näitä pöhöttäjiä ei kuitenkaan luonnollisestikkaan ole kosteissa tiloissa, joten suihkut ja vessat ovat oletukselta kohtalaisen koleita paikkoja ja tähän onkin pyritty keksimään korjausta SÄHKÖlämmittämällä pytyn kaari vessoissa, how clever is that! Eipä sillä ihan miellyttäväähän se on, mutta vähän haiskahtaa seurauksiin puuttumiselta ennemmin kuin itse ongelmien korjaamiselta. Niin ja vuorilta tosiaan valuu luonnon kuumista lähteistä kuumaa vettä jatkuvasti, mutta se valutetaan lähinnä sulattelemaan kauppojen pihoja, eli vesipatteribisneksellekkin taitaisi olla sijaa pelkän taloneristämisbisneksen lisäksi!

Hauska yksityiskohta erona Keski-Eurooppaan ja lähempänä suomalaista ja skandinaavista kulttuuria on, että Japanissa otetaan kengät pois, jopa monissa, erityisesti perinteisissä, ravintoloissa. Tästä merkkinä on lähes jokapaikassa jollain tavalla, yleensä kynnyksellä erotettu alue, minkä jälkeen kengät jalassa taloon ei ole asiaa. Kohtalaisen kätevää, mutta hyvin tämä kaiketi on toiminut Suomessakin ilman erityisiä “piirrettyjä” rajojakin?

Kengät pois ennen kynnystä

Hiihtobussit

Japanilaiset hiihtobussit ovat kyllä ainakin isoja suksia kuljettaville laskijoille melkosia murheenkryynejä ettei aamuisin oikein tiedä pitäisikö nauraa vai itkeä kun sellaiseen taas ahtaudutaan. Suksitelineen asentaminen jokaisen bussin perään ratkaisisi jo yli puolet ongelmasta, vaikka olisivat ne kyllä sittenkin pieniä :D

Tilaa on

Paljon olisi varmasti muutakin kerrottavaa, mutta siinäpä ainakin eniten mieleen jääneet jutut ja vähän ylikin. Kaikesta huolimatta edelleen vain hiihto on tärkeää, joten suomalaiset ylellisyydet häviävät täälläkin hiihdolle ja vuorille valitettavan helposti ja täällä olo on ollut varsinkin hiihdon osalta aivan huikeaa, vaikka kylä onkin aika kuollut esimerkiksi Innsbruckiin verrattuna. Mutta eiköhän täällä 1-3kk keväässä kykenisi viettämään näillä lumisateilla…

Posted in (tyhjä) | Tagged , , , | Leave a comment

Parasta hiihtoa: Happo-one

Kolme viikkoa reissua takana ja aikalailla yksi edessä. Viikonloppu on nyt mennyt kelin puolesta lämpimissä merkeissä ja jopa vesisadettakin saatiin ainakin laaksossa. Tästä syystä hiihtohommia ei ole kauheasti ollut tarjolla viimeiseen pariin päivään, joten on tullut keskityttyä enemmän lumetushommiin ja olo on nyt sen mukainen + kaikenlisäksi vielä flunssainenkin.

Tämän viikon alussa kuitenkin tuli hiihdettyä parhaimpia hiihtoja tälle elämälle kolme päivää putkeen. Viimeisimmän dumpin jälkeen keli muuttui täydelliseksi: aurinko paistoi 3-4 päivää putkeen ja tuulesta ei ollut tietoakaan. Olosuhteet olivat siis täydelliset aurinkolaskuille ja ylöspäin kiipeilylle.

Parhaiten mieleen päivistä jäi yksi yhden laskun päivä, joka päättyi luonnon Onsenissa (=kuumassa lähteessä) huljutteluun. Svedu-ystävämme Patrickin ja Mikon ansiosta paikalle oli kulkeutunut myös hieman virvokkeita, joten huljutellessa vierähti useampi tunti ja tämän vuoksi monet ohitraversaajat onnistuivat meidät sieltä spottaamaan ja kannustus- ja ihmetyshuutoja kuului. Päädyimme tempauksen vuoksi myös muutamaan hiihtomediaan, esimerkiksi tänne.

 

Onsen after-ski

Kotikeskuksemme on tämän reissun aikana ollut Hakuban alueen suurin (ehkä Kita Alpsien myös?) keskus Happo-one ja sen takamaastoja kolutessa aika on pääasiassa mennyt. Huvittavinta tosiaan on se, että ongelma ei ole niinkään se mitä itse olen  Tirolissa kohdannut, että minnekköhän olisi tullut lunta vaan enemmänkin se, että missähän se lumi olisi vielä parempaa, pientä runsaudenpulaa havaittavissa siis. Paljon laskettavaa siis jää vielä tuleville vuosille tutkittavaksi ja sen takia melkeimpä pakko tuo on tänne ensi vuonnakin tulla, ei sille vaan mitään voi.

Uskomattominta hiihdosta ainakin Hapossa tekee se, että käytännössä kaikki paikat ovat suorastaan naurettavan helppoja saavuttaa ja tulla pois. Ja paikat ovat mukavia laskea, koska itselläkin välillä tuntuu, että kulmaa kaipaisi vähän enemmän kun pelkkä loputtoman pyyderikentän lojottelu alkaa tylsistyttämään (\:D/). Ei silti etteikö täällä olis rajumpaakin laskettavaa tarjolla ja keskuksiahan on vaikka muille jakaa, mutta kulman puuttumista suurempi “ongelma” on se, että pienemmällä vaivalla on saavutettavissa niin mahtavaa hiihtoa lähes koko ajan että vaatii aika paljon tylsistymistä ennen kuin jaksaa lähteä könyämään korkeammalle. Ja yleensä lunta ehtii tulla lisää ennen kuin kaikki helppo on ehditty laskea. Mitähän sitä ihminen voisi enää enempää kaivata?

Lasku Onseniin. Photo by: Ari Rosu

Loppuun viimeisin video muutamasta tämän viikon laskusta.

Sitten ensi viikon dumppia odottelemaan:

Lähde: http://www.yr.no/

Ensi kertaan!

Posted in (tyhjä) | Tagged , | Leave a comment

Hakuba, Japani 2012

Hellou hellou! Terveisiä Japanista, Hakubasta. Kaksi viikkoa on tullut oltua reissussa ja vihdoin päätin rikkoa blogihiljaisuuden, joka alkoi näemmä jo kesällä Juhannuksen tienoilla.

Mutta asiaan, Japani + hiihto = winning. Melko eeppistä on siis ollut. Laskupäiviä on tullut nyt 11 ja rinneturisteilut ovat kyllä jääneet vähille, itseasiassa ensimmäinen päivä sekä tämänpäiväinen. Pahimmat pyyderiressit on siis saatu hoidettua alka pois melko tehokkaasti. Kaksi välipäivääkin on mahtunut, en tiedä kyllä miten jalat ovat kestäneet näin hyvin, lieköhän syksyn lenkkeilystä onkin ollut jotain hyötyä.

Hiihtäminen täällä on kyllä melkoista ainakin tällä kaudella (average season kuulemma), koska lunta tosiaankin tulee melkein kokoajan ja puutetta tuntuu olevan enemmänkin jaffapäivistä, täysin päinvastoin kuin ainakin normaalisti Alpeilla. Kovalla lumentulolla ja jokapäiväisellä laskemisella ja paikkojen kyntämisellä mieli muuttuu myös melkoisen ronkeliksi, kun kokoajan kaipaisi uutta, mutta scouttaaminen on melko haastavaa, koska näkyvyyttä on harvoina päivinä tarjolla ja samoja ei jaksa laskea kokoajan.

Ensimmäinen 1,5 viikkoa meni paikallisen Happo-onen metsiä kolutessa sekä muutamana päivänä pienemmässä keskuksessa Cortinassa, kun lunta oli tipahdellut enemmänkin. Cortinasta tulee ainakin ressin puolesta, vähän ehkä easy access -maastonkin puolesta Innsbruckin Nordpark, koska keskuksessa on paljon täysin hissille näkyvää erittäin kivaa laskettavaa, mikä myös aiheuttaa sen että niitä laskijoitakin sitten on ihan eri tavalla, kuin esimerkiksi Hapossa vielä tällä hetkellä (Alppeihin verrattuna lähes paratiisi).

Laskettava on keskimäärin ollut helppoa metsikköä, erityisesti Cortinan metsä on todella mukavaa ja tarjonnut riittävän pitkää laskua, että jalat ovat loppuneet ennen laskua, winning! Cortinassa laskeminen on vaan vähän ressaavampaa, mutta tuleepas siellä ainakin vedettyä niitä kierroksia, kun on easy accessia ja Hapossa näin keltanokkana suurin osa aika menee mestojen pällistelyyn ja keskinäiseen säätämiseen, koska ei ole kauheasti tietoa siitä mitä edessä on ja “lokaaleja” kausilaisia on ainakin näin isolla porukalla vaikea saada opastamaan omille secret spoteilleen (surprise surprise, “there’s no friends on powder days” -Nick Kowal, Hakuba powder lodging).

Pusikoiden lisäksi pääsimme vihdoin eilen tutustumaan hieman myös Happo-onen pohjoispuolen bäkkärille parin laskun verran, koska olimme Arin kanssa vähän opiskelemassa kartan kanssa, kun powderlodgen omistaja Nick tuli perästä ja kyseli, että tiedämmekö minne olemme menossa ja sen jälkeen käski seuraamaan, mikäs siinä, koska tarkotus oli vaan traveta takaisin keskukseen suunnittelemaan enemmän. Vedimme sitten ekan runin Nickin perässä ja sen jälkeen haimme (tietenkin!) loppuporukan ja uutta kierrosta vaan. Bäkkärillä tosiaan on kyllä potentiaalia paljonkin, mutta vaatii hieman tarkempaa tutustumista ja tunnustelua sekä linjojen tarkastelua, ennenkuin uskaltaa kaasu pohjassa painaa alaspäin.

Toisen laskun päätteeksi tapasimme Nickin uudestaan vähän huonommissa merkeissä, koska eräs tyttö oli onnistunut loukkaamaan itsensä ja paikalle oli jouduttu tilaamaan apua. Meistä ei paikalla enää hyötyä ollut joten lähdimme vaan nopeasti eteenpäin häiritsemästä toimintaa enempää, mutta kyllähän tuollainen pysäyttää aina miettimään lajin riskejä, mikä on myös ihan tervetullutta välillä miettiäkkin. Onneksi luut paranee ja pää säilyi vaurioitta, toivotaan nopeaa paranemista kyseiselle tytölle.

 

Cortinan pauderiressiä, Nordpark state of mind

Vain kieli erottaa

 

Jokasen rännin pohjalla on patoja

 

Joen ylitystä

Haikkiakin että tulee lämmin

Laskettukkin on vähän. Photo by: Antti Ruohonen

Droppikoulu. Photo by: Antti Ruohonen

Cortina hotel. Photo by: Joel Nykter

Chu-Hi affea

Lodgeaffea, uusia kavereita

Japanilaiset hiihtobussit...

Japanilainen lumisade: winning!

Sushiakin löyty Japanista 2 viikon jälkeen

Sushiakin löyty Japanista 2 viikon jälkeen

Kylkeen vielä lista videoita Japanilaisessa metsikössä könyämisestä:

http://vimeo.com/34547433
http://vimeo.com/34603439
http://vimeo.com/34598011
http://vimeo.com/34648300
http://www.youtube.com/watch?v=nlHblXKs6IA
http://vimeo.com/34948648
http://vimeo.com/34950438
http://www.youtube.com/watch?v=lIyHxkcHXJU

Ensi kertaan!

Posted in (tyhjä) | Leave a comment