Hissiputikkaa!

Touripäivien määrä on suorastaan räjähtänyt käsiin tällä kaudella, koska tuoretta lunta ei yksinkertaisesti ole sadellut. Tämä ei toisaalta kyllä harmita yhtään, koska olen löytänyt touraamisesta niin paljon uusia puolia, että hissiputikka tuntuu myös kiinnostavan kokoajan vähemmän ja vähemmän. Eipä silti etteikö se dumppi aina kelpaisi mutta…

Rinteenvierustaputikkaa

Melkein 10 touripäivää sisältäneen parin viikon jälkeen reilu viikko sitten melkein koko Tiroli sai sitä kuuluisaa tuoretta lunta ja mekin lähdimme parina päivänä auringon ollessa piilossa muistelemaan mitä se oikein on. Ja kivaahan se oli. Hissillä ylös ja senkun painaa rinnettä alas ja uudestaan hissillä ylös. No ei nyt aivan sentään. Ensimmäiset laskut laskimme metsissä hissihenkilökunnan vielä räjäytellessä takaosaa (ylläolevassa kuvassa), koska kyseinen seinä johtaa suoraan alla olevaan rinteeseen.

Hissiputikkaa

Lauraakin hymyilytti, vielä

Juho droppailee tyynyjä

Esa pöllyttelee

Hieman jyrkemmissä rinteissä huomasimme kelin kohtalaisen sketsiksi, koska muutamia märän ja raskaan pintakerroksen vyöryjä saimme aikaiseksi, joten päätimme siirtyä loppupäiväksi loivempiin mäkiin, ettei mitään pääse sattumaan. Keli tosiaankin oli melko sketsi lumipatjan lämpimän ensimmäisen kerroksen osalta ja melkolailla kaikki hiemankaan jyrkempi liukui kuten saimme huomata loivemmissakin kohdissa.

Hississä!

Esa pöllyttelee vielä viimeisiä

Ja mitä oikein saatiinkaan aikaiseksi?

Tällainen (ylläoleva kuva) se keli sitten oli. Loivemmatkin mäet lähtivät liikkeelle, mutta slaidit olivat niin hitaita, että niitä sai ihailla rinteestä laskun jälkeen vielä liikkeessä. Jokatapauksessa keli oli mielenkiintoinen ja toisaalta myös hyvä nähdä ihan oikeita slaideja oikeissa olosuhteissa nyt kun on lukenut tuota kirjaakin (Staying alive in avalanche terrain), missä noita asioita hyvin tarkasti käsitelläänkin.

Laaksossa lumitilanne aika vähäinen jo

Toisena hissipäivänä lähdimme esan kanssa kahdestaan seuraavaan paikkaan katselemaan paikkoja, missä en itse ollut aiemmin laskenutkaan. Päivä oli Esan viimeinen laskupäivä vuorilla tälle keväälle, joten varmasti hyvät fiilikset siitä jäivät. Itse lasku mitä laskimme ylitti kyllä kaikki odotukseni, mittaa riitti ja lumi oli koskematonta ja haikki pois naurettavat 15 minuuttia.

Hell Bentit alla ensimmäistä kertaa

Hell Bentit kelluivat jo liikaakin

Esan viimeisiä pöllyttelyjä tälle kaudelle

Kivaa metsää ja vielä kivempaa aukeaa

Tuona päivänä tuli mietiskeltyä melko kovastikkin hissiltä laskemisen ja touraamisen eroja sekä yllättäen välineitä, koska uudet sukset olivat alla. Oli hyvin mielenkiintoista laskea suksilla, jotka kelluvat niinkin hyvin kuin Hell Bentit. Vanhoilla Salomoneilla ja Coombackeilla kyntäneenä sitä yllättäen melkein toivoi, että penatkin olisivat sukeltaneet edes vähän enemmän, että sitä lunta olisi saatu enemmän naamalle. Mutta ainakaan kyntämisestä ei voi valittaa. Toinen asia mikä tuli mieleen oli ehdottomasti suksien paino. Tourauspainotteisen laskukauden aikana alkaa kiinnittää enemmän huomiota välineiden painoon ja varsinkin siihen, että yhä harvemmat paikat mitä laskee ovat sellaisia, missä reitti kulkee suoraan hissin yläasemalta ala-asemalla ilman vaivannäköä ja välineiden kantamista, koska pienikin rehkiminen karsii 90 prosenttia muista laskijoista pois. Pienet(kin) haikkailut yhdistettynä siihen, että suksilta toivoisi hieman enemmän kyntämistä, voisin luopua parista kilosta painoa muutaman sentin kustannuksella leveydestä ja kelluntaominaisuuksista. Ja reilun rockerin omaavilla suksilla tahtoo olla tapana myös irrota toisistaan kantaessa. Eikä liian leveät sukset sovi repun remmeihinkään. Mutta tämä kaikki pohdinta siis yhden päivän kokemuksella ja laskeminenhan oli erittäinkin kivaa.

Homma paketissa, bussia ja Innsbruckia kohti

Kiva päivä siis kaiken kaikkiaan. Laskimme puolenkymmentä laskua ja viimeisellä laskulla alkoi olla jo muitakin apajilla, joten tuumasimme, että homma alkaa olla paketissa ja reidet vielä sen verran hapoilla viikkoisen touraamisen ja edellisen päivän hissiputikan pumppaamisen johdosta. Molemmat olivat tyytyväisiä ja luultavasti kelpasi Esanki lopettaa Alppikausi tuollaiseen päivään.

Lounasta Hell Benttien kanssa

This entry was posted in Hissiputikka, Laskeminen, Puuteri, Välineet and tagged , , , . Bookmark the permalink.

2 Responses to Hissiputikkaa!

  1. Laura says:

    Hei voisitko ees joskus laittaa jonku kuvan missä mä näytän normaalilta?? :D

  2. Erski says:

    no hei emmiekään oo nähny sua tota normaalimmannäkösenä koskaan ;)

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *